Näkövammaisuus Suomessa
Tämän sivun lähteenä on Näkövammarekisterin vuositilastot 2020.
Näkövammaisten määrä Suomessa
Suomessa on 55 000 näkövammaista, joista 74 % on heikkonäköisiä ja 22 % sokeita. Pienellä joukolla (4 %) näkövammaisia ei näkövammaisuuden astetta ole määritelty.
Sokeana pidetään henkilöä, joka ei pysty liikkumaan näön turvin tuntemattomassa paikassa.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä väestö ikääntyy ja lääketiede kehittyy, joten näkövammat painottuvat iäkkäiden ikäryhmään ja sokeiden määrä vähenee. Uusista näkövammarekisteriin rekisteröidyistä noin 80 % on heikkonäköisiä ja alle 20 % sokeita. Ja uusista rekisteröidyistä on 65 vuotta täyttäneitä jo lähes 90 %. Alla olevat luvut koskevat kuitenkin kaikkia näkövammaisia Suomessa tällä hetkellä (lähde: Näkövammarekisterin vuosikirja 2018).
Näkövammaiset ikäryhmittäin Suomessa
- 4 % lapsia ja nuoria (0–17-vuotiaita)
- 10 % nuoria aikuisia (18–39-vuotiaita)
- 17 % keski-ikäisiä (40–64-vuotiaita)
- 32 % ikääntyviä (65–84-vuotiaita)
- 37 % vanhuksia (85-vuotiaita tai vanhempia).
Näkövammautumisikä Suomessa
- 10 % syntymästä asti
- 5 % lapsuus- ja nuoruusiässä (1–17-vuotiaina) näkövammautuneita
- 7 % nuorina aikuisina (18–39-vuotiaina) näkövammautuneita
- 10 % keski-iässä (40–64-vuotiaina) näkövammautuneita
- 36 % yli 65-vuotiaina näkövammautuneita.
33 %:n osalta näkövammautumisikä ei ole tiedossa.
Yleisimmät silmäsairaudet Suomessa
Suomalaisten näkövammaisten ihmisten yleisin silmäsairaus on silmänpohjan rappeuma. Yleisimmät diagnoosit ovat:
- 41 % silmänpohjan rappeumat
- 10 % verkkokalvon perinnölliset rappeumat
- 9 % näköratojen viat
- 8 % glaukooma
- 5 % synnynnäiset kehityshäiriöt
- 4 % tarkemmin määrittämätön heikkonäköisyys
- 4 % diabeettinen retinopatia.
Seuraavassa on kerrottu näkövammadiagnoosien yleisyydestä ikäryhmittäin. Kuvissa oleva tieto on kirjattu kuvien alle tekstinä. Kuvan saa suuremmaksi esimerkiksi avaamalla sen uuteen välilehteen.
Näkövammaisten lasten ja nuorten eli 0–17-vuotiaiden näkövammadiagnoosit vuonna 2020:
- 30 % näköratojen viat
- 22 % synnynnäiset kehityshäiriöt
- 11 % verkkokalvon perinnölliset rappeumat
- 9 % tarkemmin määrittämätön heikkonäköisyys
- 6 % albinismi
- 5 % silmävärve
- 17 % muut diagnoosit.
Näkövammarekisterin vuoden 2020 tilastoissa oli 657 lasta ja nuorta eli 0–17-vuotiasta.
Uusien rekisteröityjen lasten ja nuorten eli 0–17-vuotiaiden näkövammadiagnoosit vuonna 2020:
- 19 % näköratojen viat
- 17 % verkkokalvon perinnölliset rappeumat
- 14 % synnynnäiset kehityshäiriöt
- 12 % tarkemmin määrittämätön heikkonäköisyys
- 8 % silmävärve
- 2 % albinismi
- 29 % muut diagnoosit.
Näkövammarekisteriin rekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 52 uutta lasta ja nuorta eli 0–17-vuotiasta.
Työikäisten eli 18–64-vuotiaiden näkövammarekisteriin rekisteröityjen näkövammaisten näkövammadiagnoosit vuonna 2020:
- 21 % verkkokalvon perinnölliset rappeumat
- 20 % näköratojen viat
- 14 % synnynnäiset kehityshäiriöt
- 8 % patologinen likitaitteisuus
- 6 % diabeettinen retinopatia
- 4 % näkökentän kaventumat ym.
- 4 % keskosen verkkokalvosairaus (ROP)
- 3 % glaukooma
- 3 % suonikalvon viat
- 3 % tarkemmin määrittämätön heikkonäköisyys
- 2 % silmävärve
- 13 % muut diagnoosit.
Näkövammarekisterin vuoden 2020 tilastoissa oli 4 793 työikäistä eli 18–64-vuotiasta.
Uusien rekisteröityjen työikäisten eli 18–64-vuotiaiden näkövammadiagnoosit vuonna 2020:
- 20 % verkkokalvon perinnölliset rappeumat
- 11 % glaukooma
- 10 % näköratojen viat
- 4 % diabeettinen retinopatia
- 4 % näkökentän kaventumat ym.
- 4 % suonikalvon viat
- 4 % sarveiskalvon viat
- 4 % tarkemmin määrittämätön heikkonäköisyys
- 2 % synnynnäiset kehityshäiriöt
- 1 % synnynnäinen harmaakaihi
- 35 % muut diagnoosit.
Näkövammarekisteriin rekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 141 uutta työikäistä eli 18–64-vuotiasta.
Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden näkövammarekisteriin rekisteröityjen näkövammadiagnoosit vuonna 2020:
- silmänpohjan ikärappeuma (AMD) 58 %
- glaukooma 11 %
- verkkokalvon perinnölliset rappeumat 6 %
- näköratojen viat 4 %
- diabeettinen retinopatia 3 %
- tarkemmin määrittelemätön heikkonäköisyys 3 %
- sarveiskalvon viat 3 %
- verkkokalvon reikä 2 %
- muut diagnoosit yhteensä 12 %.
Näkövammarekisterin vuoden 2020 tilastoissa oli 12 472 ikääntynyttä eli yli 65-vuotiasta.
Uusien rekisteröityjen ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden näkövammadiagnoosit vuonna 2020:
- 70 % silmänpohjan rappeuma (AMD)
- 15 % glaukooma
- 3 % verkkokalvon verisuonitukos
- 2 % sarveiskalvon viat
- 2 % diabeettinen retinopatia
- 1 % näköratojen viat
- 1 % näkökentän kaventumat ym.
- 12 % muut diagnoosit.
Näkövammarekisteriin rekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 1 295 uutta ikääntynyttä eli yli 65-vuotiasta.
Tarkemmat tilastot
Näkövammaisten liiton ylläpitämä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkövammarekisteri selvittää ja pitää kirjaa näkövammojen levinneisyydestä. Tuoreimmat tilastotiedot löytyvät Näkövammarekisterin vuosikirjasta.